Kuulin hiljattain papista joka oli sanonut itsestään että
Olen naispappeuden vastustajien vastustajien vastustaja!
Hetkinen!?
Selitys: hän sanoi surevansa sitä, että kirkossa usein työnnetään seurakunnan uskollisimmat jäsenet marginaaliin. Hän haluaa, että kirkko antaa elintilaa heillekin. (Muitakin seurakunnan uskollisia jäseniä on varmasti).
Kerran niinkin päin.
Hyvä! Taputan sille papille. Ja lisää siitä joskus myöhemmin.
Muuten olen sitä mieltä, että rukoilkaamme toistemme puolesta, toimikaamme yhdessä aina kun voimme, kaikessa, joka ei aiheuta omantunnontuskia. Yrittäkäämme elää niin, ettei julkisuudessa kristittyjä tunnisteta siitä, että he haukkuvat toisiaan…
Henrik